Alfred Hahn – kirjeitä legendalta

Muutama sana kasvattajasta Alfred Hahn: hänen v. Busecker Schloss -kasvattinsa voittivat ryhmän Saksan päänäyttelyssä vuosina ‘68, ‘69 ja -74. Vuonna ‘93 Hahn’illa oli eniten jalostustarkastettuja koiria Landersgruppe Hessen’issä. Alfred Hahn oli paras harmaiden koirien kasvattaja SV:ssa, kun mitataan jalostustarkastettujen koirien, sekä erikois- ja päänäyttelymenestyksen määrässä. Meriittejä, joita tuskin kukaan pääsee nykysysteemillä ylittämään.

Olen kirjoittanut, ja julkaissut artikkelin aikanaan PallipesNews’issä.


Käyttölinjoja käsittelen tällä kertaa kirjeen muodossa. Aiheena on kaikille käyttöharrastajille tutut nimet, Alfred Hahn ja kennel Busecker Schloss. Hänen kasvatustyönsä alkoi vuonna 1925 ja jatkui yli 65 vuotta aina 1990-luvulle saakka. Alfred Hahn oli todellinen vaikuttaja Saksanpaimenkoiratyössä. Sen lisäksi että hän oli arvostettu kasvattaja, hän toimi myös tuomarina ja jalostustarkastajana. Monet Busecker Schloss –koirat elävät edelleenkin käyttökoiriemme sukutauluissa. Monien koirien joukosta voi mainita mm. Half, Sagus, Mara, Eros, Seffe, Nessel, Faust, Crok, Pollux, Pleuni, Veit ja Valet v. Busecker Schlossin, mutta myös Hahn’in jalostusurokset, kuten Greif z Lahntal, ja Mike v. Bungalow, ovat kaikille enemmän kuin tuttuja.

Harmaan Saksanpaimenkoiran puolesta

Näiden koirien aikaan myös käyttökoirat kävivät näyttelyissä, ja Hahnin kasvatustyö oli hyvin arvostettua myös sillä puolella. Elämänsä ja kenneltyönsä Alfred Hahn pyhitti kuitenkin Saksanpaimenkoiran käyttöominaisuuksien ja terveen rakenteen säilyttämiselle, sekä harmaalle värille. Ikänsä ja terveytensä puolesta hän ei enää vuosiin pystynyt itse koiriaan kouluttamaan, vaan käytti siinä apunaan muita käyttöharrastajia. Hän kuitenkin seurasi tiiviisti koiraurheilua ja koulutusta, ja oli mm. Helmut Raiser’in metodeista hyvin tietoinen. Hän kävi viimeiseen asti seuraamassa BSP:tä, ja ystävien kanssa hän teki matkoja mm. WUSV-MM-kilpailuihin.

Oppi-isä

Kun joskus ’90-luvun alussa oman käyttöharrastukseni alkuaikoina otin yhteyttä häneen, kysyäkseni tietoja ja neuvoja, ja kertoen tavoitteistani harmaiden ja käyttölinjaisten koirien kasvatustyössä, en arvannut, millaisen selvityksen tuolta jo 83 vuoden ikään ehtineeltä kasvattajalta tulisin saamaan. Seuraavassa muutamia otteita Alfred Hahn’in kirjeistä, joissa hän kertoo jalostuskoirista ja vaiheistaan kasvattajana.

”Olen kiitollinen voidessani auttaa nuorta kasvattajaa, joka haluaa täydentää tietojaan käyttökoirista ja niiden kasvatuksesta, ja näin edistää harmaiden koirien jalostusta….”

Vroni v. Busecker Schloss

”Ennen sotaa oli Saksan päänäyttelyssä voittajina paljon harmaita koiria. Ensin vuonna 1925 Sieger Klodo v. Boxberg, ja sitten vuosina 1930-1931 Herold aus der Niederlausitz, jonka SV:n ensimmäinen presidentti Ratsumestari Stephanitz sijoitti tietoisesti tuolloin kärkeen saadakseen jalostukseen vierasta käyttölinjalinjaverta, ja parantaakseen tuonaikaisen ulkonäköihanteen vuoksi nopeasti ylikäytettyä Utz v. Haus Schüttig –linjaa, jonka vaikutus luonteen, pigmentin ja kovuuden suhteen oli erittäin negatiivinen.

…Vuoden 1935 Frankfurtin ensimmäisen Maailmanvoittajanäyttelyn kärkikoirista, joilla oli esittää myös hyviä käyttöominaisuuksia, vain Bodo v.d. Brahmenau säilyi jalostuksessa. Sen takana ei ollut Utz’ia, eikä myöskään Glockenbrinker -linjaa, joka tuohon aikaan oli erittäin ylijalostettua ja huonoa käyttöominaisuuksille. Bodo tuli Klodo Boxbergista, ja käyttöominaisuuksiltaan vahvasta Samson v. Blasienberg –linjasta. Bodolla oli erittäin vahva pigmentti ja musta väri, ja jaloissaan vain vähäiset ruskeat merkit. Se oli hyvää keskikokoa, erittäin kuiva, sillä oli vahva pää, ja erinomaiset käyttöominaisuudet. Nämä ominaisuudet se jätti myös pojalleen Onyx v. Forellenbach’ille SchH3 BSP. Käytin itsekin Onyx’ia jalostukseen – Faust v. Busecker Schloss syntyi yhdistelmästä Onyx – Wiborad v. Busecker Schloss SchH3 FH MH2.

Harmaita Siegereitä

…Siegereiden joukossa oli myös harmaa Odin v. Busecker Schloss SchH3, joka vuonna 1937 tuli kakkoseksi edellään Volker v. Bern. Myös tummanharmaa Odin v. Stolzenfels oli tuolloin Sieger – ilman Utz-verta.

…Useiden hyvien ja tummanharmaiden koirien taustalta löytyy Valet Busecker Schloss –linja, joka tänä päivänä on usein 4-5 sukupolvessa. Tässä linjassa on vallitsevana Valetin isän Arno v. Haus Gersien ja tumman harmaan isoisän Edo v. Gehrdener Berg’in vaikutus. Valetin Faust v. Busecker Schloss –linjaisen emän Daja v. Bernstein-Strand vanhemmat olivat myös harmaita.

Koiratappiot sodassa

…Vuonna 1940 jouduin puolustusvoimiin, ja vuonna 1943 jouduin lähtemään sotaan Venäjälle. Oma koirani, harmaa Iran v. Busecker Schloss lähti tuolloin mukaani. Sotaan joutui paljon koiria, joukossa useita kasvattejani. Sodan seurauksena myös kasvatustyöni kärsi tappion kun amerikkalaiset sotilaat ampuivat Faustin ja Wiboradin

…Vuoden 1942 päänäyttelyssä, jossa Faust sai VA:n, suoritettiin ensimmäistä kertaa ns. laukauspelottomuus (ammuttiin armeijan kiväärillä), jonka jälkeen koirien oli esitettävä myös rohkeus- ja taistelutahtokoe. Koe oli samalla sotatoimien vaatima testi käyttökoirille, jolla valittiin armeijan palvelukseen jalostuskoiria.

Kertaukset elvyttivät Busecker Schloss linjat

…Vaimoni oli vuonna 1945 saanut hankituksi Faust v.Busecker Schloss’in tyttären tytön Ossie v. Gambacher Tal’in, joka vuoteen 1951 mennessä oli jättänyt hyviä pentueita. Ainoastaan se, että tein sodan jälkeen jalostustyössäni sisäsiitosratkaisuja sotaa edeltävällä koiramateriaalilla, mahdollisti nopeasti uuden ja hyvän koirakannan luomisen. Kertaamalla Faust Busecker Schloss’ia kasvatustyöstäni syntyi mm. tummanharmaat Harras ja Hektor v. Busecker Schloss (inz. Faust 3-3). Valet’in emän Daja v. Bernstein-Strand’in astutettiin Harraksella, josta syntyivät mm. Urda ja Uri Busecker Schloss. Hektorin ja Centa v. Busecker Schloss’in yhdistelmästä syntyi narttu Deija v. Distelrasen, josta tuli kuuluisan harmaan uroksen, Bert v. Haus Knüfken’in emä. Urin ja Valetin yhdistämällä tein kertauksen Dajaan (inz. 3-3) josta syntyi kuuluisa harmaa uros Pollux v. Busecker Schloss SchH3 FH…

Greif z Lahntal

Greif z Lahntal

…Tämän päivän koirien takaa löytyy erittäin edustuskelpoinen Greif z Lahntal, joka vieläkin 14-vuotiaana on erittäin vitaali koira. Greif johtaa myös Bert v. Haus Knüfkeniin kolmannessa polvessa (Jago>Tanga>Bert). Näin Greifin jalostustarkastuksessa, jossa se esitti puhtaan ja kovan suojelutyöskentelyn. Sillä oli myös erittäin itsevarma ja avoin luonne, ja kun vielä näin sen sukutaulun, oli minulle heti selvää, että halusin ostaa tuon omaan jalostustyöhöni sopivan koiran itselleni. Greifin takaa tulee Mike Bungalow, uros jonka ostin nuorena koirana SchH2-tunnuksella. Koiralla oli erinomainen temperamentti, hyvä hermorakenne, tumma pigmentti, ja se oli kiinteä urosmainen koira. Myös näyttelyissä se sijoittui usein kärkeen. Mike jätti jälkeläisilleen hyvää käyttökoiran rakennetta ja käyttöominaisuuksia. Erityisesti omassa kasvatustyössäni mm, Seffe v. Busecker Schlossin kanssa se jätti C,- E- ja G –pentueet, joissa kaikilla oli SchH3-tunnukset, V -ulkomuoto ja terveet lonkat.

Mike v. Bungalow

Testimonial

…Nämä harmaat, enimmäkseen käyttölinjoista olleet koirat ottivat sodan jälkeen osaa jalostukseen. Monet käyttökasvattajat ovat pysyneet uskollisina harmaalle Saksanpaimenkoiralle näihin päiviin asti. Merkittävä uros, tummanharmaa BSP-Sieger Racker v. Itztal, joka myös johtaa Valet’iin, on jatkanut menestyksekkäästi jalostusuralla, jonka johdosta mm. edelleenkin nähdään paljon harmaita koiria mestaruuskilpailuissa. Kaikkien Saksanpaimenkoirakasvattajien tulisi yhtyä Dr. Rummelin Körbuch’issa vuonna 1976 kirjoittamiin sanoihin siitä, että olisi ehdottomasti vaadittava, että jalostusvalinnat tehdään asettamalla etusijalle kovuus, rohkeus, työhalu ja ohjattavuus, eikä anatomia nykyisine väritysihanteineen (musta/punaruskea).

… toivon kuulevani sinusta jälleen pian. Ystävällisin terveisin, A. Hahn”

Aika tavalla on tyyli muuttut näistä ajoista…

Oletko jo katsonut näitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.