Käyttölinjaisen kasvatustyön yhteenliittymä

Ajattelin muistella aikaa, jolloin laitettiin alulle Käyttölinjaisen kasvatustyön yhteenliittymä – KYL – ja kertoa, mistä oli kyse, miten toiminta sai alkunsa, ja mitkä olivat toimintaperiaatteet. Kirjoitin aikanaan aiheesta PallipesNews’issä, kun toiminta oli vielä uunituoretta. KYL perustettiin 18.4.1999.

ZG – Die Zühtergemeinschaft

Ajatus yhteenliittymän perustamiseen kirposi oikeastaan Saksan mallin innoittamana. SV:n suistuessa yhä kauemmas Max v. Stephanitzin luomasta käyttökoirajalostuksen perusajatuksesta, ryhtyivät Saksassa aktiiviset suojeluharrastajat ja käyttökasvattajat toimeen rodun ominaisuuksien säilyttämiseksi. Die Züchtergemeinschaft sai alkunsa Raiserin, Eckerin, Zabelin ja kumppaneiden koottua yhteen tiiviin kasvattaja- ja harrastajayhteisön. Mottona oli Stephanitzin ajatus ”Saksanpaimenkoirajalostus on käyttökoirajalostusta. Jos näin ei ole, ei se ole Saksanpaimenkoirajalostusta.” Miellyttävän rakenteen tarkoitus on palvella ainoastaan käyttöä. Toisin sanoen ulkonäöllä on merkitystä vain, kun se hyödyttää koiraa sen työskennellessä. ZG toivotti tervetulleiksi kaikki, jotka tunsivat käyttökoiran sydämenasiakseen.

KYL

Käyttölinjaisen kasvatustyön yhteenliittymä kulki ajatusmallin luoneen pioneerin jalanjäljissä. Olin jo ollut yhteydessä Eckeriin ZG:n toiminnan aikana, joten kun kerroin sen suomalaisesta serkusta, oli Ecker mielissään kuulemastaan. Suunnitelmissa oli kehittää yhteistyötä, ja lähteä alkuun liikkeelle mm. koiramateriaalin, terveys- ja ominaisuustietojen muodossa.

KYL – lähtökohta

Vuonna 1999 käyttölinjainen kasvatus oli suomessa vielä ”lapsen kengissä”. Harrastuskoirat tulivat enimmäkseen näyttelylinjoista, tai ns. sekalinjoista, jotka olivat olleet siihen asti meidän käyttöjalostustamme. Yleistyksenä voisi sanoa, että sekalinjaisilla koirilla oli kuitenkin enemmän jonkinlaista harrastustaustaa, eivätkä ne tuolloinkaan täyttäneet juuri näyttelylinjojen määritelemiä ulkonäkökriteerejä.

Suojelukoulutus oli kuitenkin rotujärjestön sisällä jo selvästi lisääntynyt. Harrastuksen laajeneminen lisäsi keskustelua, ja sai monet näkemään rodun ominaisuudet ja terveyden, sekä niiden merkityksen kasvatustyöhön ja harrastukseen uusin silmin. Suojeluun tähtäävät halusivat terveitä ja viettivoimaisia koiria, samoin kasvattajat. Saksanpaimenkoira oli valtarotu viranomaiskäytössä, joten tarve hyville koirille myös siellä oli ilmeinen.

Käyttölinjaisuuden esiinmarssi

PallipesNews oli tehnyt hyvää työtä käyttölinjaisuuden esiin nostamiseksi, sekä tuonut julki näyttelylinjojen haitallisuuden käyttökoirajalostukselle. Käyttölinjaisia koiria tarjottiin vaihtoehtona, ja rodun maineen pelastajana. Samalla käyttölinjaisuutta avattiin, ja selvitettiin, mistä siinä oikeastaan oli kyse. Asioiden mustavalkoisella esitystavalla haluttiin osaltaan ohjata orastavaa käyttöinnostusta, ja etenkin kasvatusta oikeisiin valintoihin. Puhuttiin vastuuntuntoisista jalostusvalinnoista, jotka huomioisivat riittävät ominaisuudet ja rakenteellisen terveyden. Käyttölinjaisuuden tuli merkitä aina vietikkäitä, kaksiviettisiä, ja terveitä koiria, joilla oli vahvat käyttötaustat.

Onnistuminen oli omissa käsissä

Käyttölinjaisuuden toivottiin lähtevän oikeaan suuntaan. Ilmassa oli pieni huoli siitä, johtaisiko käyttöhuuma ”harmaaseen massatuotantoon”, ja samalla käyttölinjaisuuden elementtien laiminlyöntiin. Tästä syystä käyttölinjaisuus liitettiin painokkaasti sukutauluun ja siellä tiettyihin selkeisiin linjoihin, viettiominaisuuksiin ja terveyteen. Samalla myös alleviivattiin, ettei käyttölinjaisuudella ole mitään tekemistä, värin, tai jälkikokeen ALO 1 -tuloksen kanssa. Kaikille tämä ei mennyt perille silloin, ja tuskin on mennyt vielä tänä päivänäkään. Valitettavasti harmaan massatuotannon kauhuskenaario toteutui, ja ”käyttölinjaisuudesta” sekä harmaasta väristä tuli jonkinlainen myyntivaltti, joka näkyy nykyään ala-arvoisissa pennunmyynti-ilmoituksissa erilaisilla koiratoreilla.

Puhdasta käyttöideologiaa

Käyttölinjaisen kasvatustyön yhteenliittymä oli perustettu tätä ajatusta varten, ja niille kasvattajilla ja harrastajille, jotka ymmärtäisivät oikeanlaisen käyttölinjaisen Saksanpaimenkoiran kriteerit, jalostusmateriaalin peruselementit, sekä vastuullisuuden kasvatuksessa. Yhteistyöfoorumin tarkoitus oli kerätä, käsitellä ja jakaa tietoa, sekä sillä tavoin myös auttaa uusia kasvattajia ja harrastajia.

Näistä lähtökohdista oli KYL-ideologia tehty:

  • jalostuskoirien puhdas, käyttölinjainen sukutaulu
  • luuston terveys (rtg-kuvin todettu lonkat, kyynär- ja olkavarret, polvet, selkä)
  • molempien viettialueiden huomioiminen jalostusmateriaalissa
  • koirien puhutteleva olemus, itsevarmuus, tasapainoinen hermorakenne, avoimuus, temperamentti ja terävyys
  • koirien koulutettavuuden ja työhalun ylläpitäminen (kovuus, rohkeus ja taistelutahto)
  • omakohtainen koiran kouluttaminen ja koetulokset
  • KYL-jalostuskatselmukset

”Wanted” – käyttöorientoituneet harrastajat

Pentujen myyntiin haluttiin kiinnittää myös huomiota, jotta koirat päätyisivät aktiivisten harrastajien osaaviin käsiin. Samanhenkisest ohjaajat olivat tärkeitä, sillä vain sitä kautta kasvatustyön tuloksista ja yhdistelmien onnistumisista palautuisi tietoa kasvatustyön jatkamiseksi. Tästä syystä myös maalimiesyhteistyö oli tärkeässä roolissa. Kasvattajia ja koiranohjaajia rohkaistiin pyytämään omia maalimiehiään mukaan katselmuksiin, jotta koirat olisivat voineet esittää tasoaan myös niille tutuilla koulutustavoilla. Maalimiesten taholta toivottiin myös tietoa ja kokemuksia koirien ominaisuuksista ”hihakäden” puolelta katsottuna.

Toiminta tavoitteli hyvää kaikille harrastajille

KYL-toiminta-ajatus oli tiukka. Se olisi sitä jopa tänä päivänä. Kaikella oli kuitenkin hyvää tarkoittava päämäärä. Päämäärätietoisella jalostuksella oli tavoitteena saada aikaan hyviä ja terveitä koiria niin kasvattajille itselleen, kuin luonnollisesti myös suojeluharrastajille. Katselmusten oli tarkoitus tarjota kontaktipintaa koiriin käytönnössä, oli kyse jalostuskoirista, niiden jälkeläisiistä, tai ”vain harrastuskoirista”. Kerättyä tietoa oli tarkoitus ohjata tukemaan hyviä ja perusteltuja jalostusvalintoja. KYL-motto taisi olla hieman ZG:n mottoa harrastajaystävällisempi. Ajatus oli, että osallistumalla toimintaan voi jokainen harrastaja ja kasvattaja vaikuttaa tulevaisuuteensa harrastuksessa.

Jalostusneuvosto

KYL toiminnasta vastasi jalostusneuvosto, jonka tehtävänä oli tarjota apua mm yhdistelmävalinnoissa ja taustatietojen hankinnassa.

Kasvattajan tehtäviin kuului mm. pentueiden seuranta, ja tiedon keruu, joka tapahtui kasvattajien tekemien merkintöjen perusteella.

  • pentueen koko, sukupuolijakauma, värit, kivekset, hampaat, tyrä, koukkuhäntä, kasvuhäiriöt)
  • pentutesti (liikkuvuus heti syntymän jälkeen, 3-viikon testi pennuille vieraassa tilassa ja alustalla, toimeliaisuus, alustat ja olemus luovutusikäisenä)
  • nartun juoksun seuraaminen, astutus, käyttäytyminen, tiineys, synnytys ja sen kulku, keisarinleikkaus, pentujen hoito ja käyttäytyminen, nartun kunto, muut huomiot tai hoidon tarve
  • pentujen tatuointi

Kasvattaja luonnollisti ”sitoutui” kasvattiensa seuraamiseen myös luovutusiän jälkeen, ohjaten koirien omistajia kuvauksiin, koulutukseen, sekä KYL-katselmuksiin.

Katselmukset oli suunniteltu toteutettavaksi sekä ominaisuuksien, että rakenteen arviointimielessä niin aikuisille, kuin nuorille koirille. Lisäksi ohjelmaan kuuluivat puhtaasti treenaamiseen keskittyvät leiritykset.

Ainoa oikea tapa

Vaikka toimintamalli paperille kirjoitettuna on melko massiivinen ja täynnä ”edellytyksiä”, on se mielestäni edelleenkin ainoa oikea (järkevä) tapa toteuttaa kestävää käyttökasvatusta. Olen sitä mieltä, edelleen, että menestyminen kasvatustyössä edellyttää erikoistumista myös käyttöpuolella. Sitähän näyttelykasvattajatkin ovat tehneet vuosikymmeniä tahollaan – ja tuloket ovat kiistattomat. Omat tavoitteeni ovat aina olleet ominaisuuksien säilyttämisessa, mahdollisesti vieläpä niiden kehittämisessä, sekä terveysasioiden ehdottomassa huomioimisessa.

Näiden mietteiden kautta on itse kullekin hyvä hetki pysähtyä miettimään, mihin suuntaan suomalaista käyttölinjaisuutta tänää ollaan viemässä.

Oletko jo katsonut näitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.