Olen Heidi Ruohonen, pitkään treenikenttiä kolunnut, periaatteellinen elämäntapakoiraharrastaja. Intohimoni ovat käyttölinjaiset Saksanpaimenkoirat, ja suojelu rodun ominaisuuksia mittaavana harrastusmuotona. Koiranohjaajasta päädyin aikanaan kasvattajaksi, kun käyttölinjoihin, ominaisuuksiin ja terveyteen perustuva ajatus kasvattajaideologiasta kypsyi. Halusin vaikuttaa omaan koiramateriaaliini tekemällä ideologiani mukaisia yhdistelmiä, ja kasvattaa näin pentueita, joista syntyisi omaan makuun sopivia harrastuskoiria. Näin jälkeenpäin en todellakaan tiedä, kumpi on ollut parempi ratkaisu – kasvattajan ura, vai olisiko sopivien koirien etsintä yksi kerrallaan muilta kasvattajilta tullut helpommaksi. Kasvatustyön tuloksena on kuitenkin syntynyt terveitä ja toimivia pentueita, joten koen tehneeni hyvän valinnan.

Vaikka olen ollut oman tieni kulkija, matkan varrelle on mahtunut monia avuliaita sieluja myötävaikuttamaan tavoitteideni saavuttamisessa. Kasvatustyöhön tarvitaan hyviä yhteistyökumppaneita, suojelukoiraa ei kouluteta yksin. Onnekseni olen tavannut mieleisiä kasvattajia, sekä voinut tehdä yhteistyötä osaavien maalimiesten kanssa.

Tähänastiset saavutukset suojelussa

  • 16 koiralla suojelukokeessa
  • 15 x SM-osallistuminen
  • 8 eri koiralla SM-kokeessa
  • 2 x SM-pronssi
  • 1 x SM 4. sija
  • 4 x WUSV-joukkueessa
  • 1 x WUSV-varakoirakko
  • 1 x WUSV-joukkuepronssi

Kasvattajana parhaimpina saavutuksina mielessäni ovat onnistuneet pentueet ja terveet kasvatit. Osaavien ohjaajien käsisssä niille on kerääntynyt hienoja saavutuksia sekä koiraurheilussa, että viranomaisten työtehtävissä. Moni koirakko on ottanut osaa myös SM-kokeisiin – ”kirsikkana kakussa” SPL Suomen Mestaruuden suojelussa vuonna 2016 voittanut Janne Saari ja Nick. Parivaljakko oli myös ensimmäinen, joka kasvateistani teki debyytin WUSV-MM-areenalla. Tuoreempia ilon aiheita ovat tarjonneet Prago Grauenfeld ja Jari Kantoluoto, jotka tänä vuonna (2019) sijoittuivat SPKL-SM:ssä suojelussa sijalle 5., saavuttaen samalla joukkuepaikan FCI-IGP-MM -kilpailuihin Itävaltaan. Mitäpä muutakaan kasvattaja voi näistä saavutuksista olla, kuin kiitollinen ja ikionnellinen!

SM-koirakot

  • Alex Grauenfeld – Jari Iisakkala
  • Atra Grauenfeld – Katja Ahola
  • Cazan Grauenfeld – Tita Poikonen
  • Fram Grauenfeld – Heidi
  • Inox Grauenfeld – Jyri Malminen
  • Korgan Grauenfeld – Heidi
  • Khan Grauenfeld – Tinttu Laine
  • Meggit Grauenfeld – Anu Manninen
  • Nick Grauenfeld – Janne Saari – SM 1. 2016, WUSV MM Saksa
  • Owax Grauenfeld – Teija Pesonen
  • Otis Grauenfeld – Eveliina Mäkelä
  • Olekta Grauenfeld – Mari Koivisto
  • Prago Grauenfeld – Jari Kantoluoto – SM 2019, FCI MM Itävalta

Virkakoirina

  • Assia Grauenfeld – Puolustusvoimat
  • Berra Grauenfeld – Poliisi
  • Dronik Grauenfeld – Poliisi
  • Ewum Grauenfeld – Puolustusvoimat
  • Gerry Grauenfeld – IP1, Puolustusvoimat
  • Iras Grauenfeld – Puolustusvoimat
  • Kwaz Grauenfeld – IP2, Puolustusvoimat
  • Nardo Grauenfeld – Poliisi
  • Nash Grauenfeld – ”Sankarikoira”, Poliisi

Haluatko vaihtaa ajatuksia? Jos mielessäsi on jokin kysymys, ota ihmeessä yhteyttä. Voit laittaa viestiä sähköpostitse kayttolinjainen.blogi@gmail.com


Rauniokoirakurssilla Lohjalla

Kuka taakseen katsoo… eli mistä elämäntapaharrastus on saanut alkunsa

”Olen syntynyt koirankarvojen keskelle”. Toisin sanoen molemmat vanhempani ovat olleet erittäin aktiivisia koiraharrastajia – ensin kilpaillen, sitten vuosikaudet tuomaroiden. Oma taipaleeni koiranohjaajana alkoi 1977, kun 12-vuotiaana aloitin kilpailemisen Dobermannin kanssa. Sain ohjattavakseni isäni kouluttaman ”valmiin koiran”, viestikokeen käyttövalion, reilun parivuotiaan Dobermanuroksen. Koiralla olivat toki tottelevaisuuden kuviot valmiina, mutta täydellinen maastolajinvaihto, ja lapsi ohjaajana olivat koiralle lähes, kuin olisi lähtenyt puhtaalta pöydältä.

Tavoitteeni olivat kansallisissa lajeissa. Kilpailin viesti-, yleis, -ja hakukokeissa. Ensimmäisen kerran osallistuin Palveluskoiraliiton SM-kilpailuihin 13-vuotiaana, lajina yleiskoe (nyk. etsintäkoe). Toisen koirani koulutin alusta pitäen itse. Siitä tuli KVA viestillä, hyväksytyn rauniokoirakurssin suorittaja, sekä lopulta myös mestaruuskilpailuosallistuja – niin viestikokeessa, kuin talvella vetoladuilla.

Vuonna ’86 rotu vaihtui Saksanpaimenkoiraan – päälajiksi valikoitui jälkikoe, ja oheislajina treenasin hakua, sekä suojelua poliisikoiraohjaajien kanssa. Rodun myötä harrastaminen ja tavoitteet muuttuivat, ja kiinnostus siirtyä kansallisista lajeista suojelukokeen puolelle kasvoi. Vuonna 1990 suoritin ensimmäisen IP3-tuloksen koiralla, joka oli näyttelylinjainen. Koirien vähitellen vaihduttua käyttölinjaisiin, harrastustoiminta rotujärjestön puitteissa, ja suojelun parissa, vakiinnutti paikkansa omana lajinani.

Tutela canibus

Varsinainen käännekohta harrastuksessa tapahtui tutustuttuani saksalaisiin käyttölinjoihin ja BSP-koiriin. Vuonna 1990 toin Saksasta Nordpfeil -kennelistä ensimmäisen käyttölinjaisen koirani, Drigon Fuhrmannshof’in pojan pojan. Harro ehti tehdä nuorena sen aikaisen IP1-tuloksen ennen selkäsairauden toteamista – rtg-kuvista todettiin lannerangan loppuosassa ongelma, ristiluun lumbalisaatio. Siitä lähtien olen pitänyt koirien kokonaisvaltaisen kuvaamisen (lonkat, kyynär- ja olkanivelet, polvet, selkä) erottamattomana osana harrastusta.

Innostunutta treenitoimintaa

90-luvun alussa meno oli lennokasta, ja suojeluinnostuksen myötä osallistuin myös IPOklubin toiminnan käynnistämiseen Tampereella. Tuolloin ”isosiskoni” Hannele Müller (Niinistö) houkutteli mukaan porukkaan, joka keskittyi aktiivisesti suojelun treenaamiseen. Omat kokemukset suojelussa tuskin kovin paljon tuona aikana karttuivat, mutta hauskaa treeneissä oli. Jopa niin hauskaa, että se inspiroi keksimään ihan uusia juttuja – sorvasimme mm. IPOklubille oman biisin. Vieläköhän VHS-kasetti, ja raita ”Ipo-Ipo-Ipoklubi…” löytyy joltakin? Ralli suunniteltiin yhdessä ammattimiehen avustuksella, ja ensisoittonsa se sai vuoden -90 SPKL:n SM-kilpailuissa Maisansalossa. Yllätys oli täydellinen, kun ämyrit toistelivat Mika Sundqvistin lausumia riimejä ”…on jälkeä, viestiä, etsintää…ja suojelusta pidetään.”

Käyttölinjainen valinta

Kasvattaja-ajatusta vauhditti käyttölinjaisten koirien ja omien kokemusten myötä herännyt kiinnostus terveystietoihin ja taustoihin, sekä ymmärrys kasvattajan jalostusvalintojen merkityksestä koiramateriaaliin. Kasvattajanimen Grauenfeld otin vuonna 1994. Olipa kyse kisakoirasta tai työkoirasta – viettirakenteelta itseäni on aina miellyttänyt vähintään kohtuullisen kova, kaksiviettinen, enemmän B-tyyppiin painottuva, voimakkaasti työskentelevä aktiivinen koira.

Terveystutkimusten ja –tulosten suhteen olen ollut alusta pitäen ehdoton. Koirien kokonaisvaltainen luustokuvaus on ensimmäisestä pentueesta lähtien ollut kiinteä osa kasvatustoimintaa. Tavoitteeni on ollut kasvattaa Saksanpaimenkoiria, jotka ovat terveitä, ja ominaisuuksiltaan suojelukoulutukseen sopivia. Vaikka omien koirien koulutus on tähdännyt kilpakentille, olen aina arvostanut koirissa ns. työominaisuuksia, ja valmiuksia toimia myös kaavasta poikkeavissa tilanteissa.

Linjallisesti aloitin kasvatustyön MINK-FERO -linjaisilla koirilla. Tsekki- ja slovakkikoirissa etsin paikallisia käyttölinjoja – Car z Kostolianskej Cesty, Astor Waldidyl ja Drago Humnan. Vuonna 1998 toin ensimmäisen tsekkilinjaisen koirani (Isa z Milberku), josta tuli D-pentueen emä. Seurattuani useamman vuoden slovakkilinjoja, vuonna 2005 Jan Sudimak’in kasvattama Jeff Eqidius muutti Suomeen. Yhteistyö on jatkunut mm. usean Eqidius-koiran muodossa, sekä Eqidius-kenneliin viemieni kahden oman kasvatin (Kwen ja Kookie Grauenfeld) kautta.

KYL

Oman kasvatustyön ollessa melko alkuvaiheessa, virisi muutaman asiasta kiinnostuneen harrastajan kanssa keskustelua käyttölinjaisten koirien kasvatuksesta suomalaisittain. Syntyi huima ajatus käyttölinjaisten harrastajien ja kasvattajien yhteen kokoamisesta. Käyttöorientoituneesti ajattelevia Saksanpaimenkoiraharrastajia oli siellä täällä, ja pienestä, mutta innokkaasta porukasta syntyi 18.4.1998 Käyttölinjaisen kasvatustoiminnan yhteenliittymä. Mukaan lähti omien kasvattien omistajia, treenituttuja, sekä saman ajatusmaailman jakavia uusia tuttavuuksia.

KYL-ideologia

Toiminta-ajatus oli edistää puhtaasti käyttölinjaista kasvatustyötä, toteuttaa koirien kokonaisvaltaisia terveystutkimuksia, järjestää katselmuksia jalostuskoirille ja pentueille, sekä seurata koirien ominaisuuksien kehitystä järjestämällä treenileirejä eri ikäisille, ja eri koulutustason omaaville koirille.

Toiminta lähti innostuneesti käyntiin, ja pidimme aktiivisesti yhteyttä. Järjestimme kokouksia, treenasimme, istuimme iltaa, ja leireilimme katselmusten merkeissä keväisin ja syksyisin. Kirjasin ylös tietoja koirista, yhdistelmistä ja terveydestä, ja olin yhteydessä myös Saksaan. Samaan aikaan Saksassa Zühtergemeinschaft oli aloittanut toimintansa, jonka tiimoilta kävin kirjeenvaihtoa Elmar Mannesin kanssa. Kehitteillä oli tiiviimpää yhteistyötä näiden kahden kasvattajayhteenliittymän välille.

KYL oli aikaansa edellä

Koiramateriaali oli vielä hyvin vaihtelevaa, ja kasvatustyössä tehtiin yleisesti ottaen paljon erilaisia kompromisseja. Näin jälkeenpäin on selvää, että aika ei ollut kypsä KYL’in kaltaiselle ajattelulle, eikä toiminta päässyt kunnolla lentoon. Ongelmaksi muodostui lopulta ihmisten sijoittuminen hyvin laajalle alueelle, sekä käyttölinjaisen koiramateriaalin puute, jotta toiminta olisi voinut jatkua aktiivisena. Tilanne olisi saattanut olla toinen lievemmillä odotuksilla. Olin asettanut yhteenliittymän toiminnalle tiukat rajat, joita monen oli tuohon aikaan vaikea toteuttaa.

KYL-kokousväkeä

Tietoa ulkomailta

Eniten, ja mielenkiintoisinta tietoa linjoista ja jalostuskoirista olen saanut ulkomaisen yhteistyön kautta. Kiitän avusta erityisesti Alfred Hahn (Busecker Schloss), Elmar Mannes (Leipheimer Moor), Horst Kagemann (Schwartenzwinger), Jan Sudimak (Eqidius), Jiri Novotny (zPs), Marek Hanušovský (Hanmark) ja Thomas Lapp (Wölfen).

KNPV-koirat

Pitkähkön tutkiskelun ja KNPV koiriin perehtymisen jälkeen tulivat vuonna 2009 koiravahvuuteen ensimmäiset x-koirat. Taustatyötä tehdessäni sain kontaktin KNPV:n todellisiin osaajiin, ja ilman heidän avuliaisuuttaan olisi ollut lähes mahdotonta saada hankittua hyvää koiramateriaalia, tai päästä osallistumaan KNPV-treeneihin. Heidän suositustensa myötävaikutuksella liityin myös jäseneksi KNPV:n (Koninklijke Nederlandse Politiehond Vereniging). Suuri kiitos Matteo vd Brink, Rob Luijken, Eric Meussen.

Tällä hetkellä KNPV-koiria edustaa xHH Trick BRN17288 (Bokito x Rena)


TREENATTUJA KOIRIA VUODESTA 1977

Kansalliset lajit:

  • Du Micella Ingo: jälki, haku, KVA yleiskoe, 3xSM-osall., yleiskoe
  • Du Micella Falconex KVA viestikoe, 1xSM-osall.
  • Spu Roy, s.’86 PAJÄ II
  • Junkertum’s Blaze, s’88 PAHA1, KVA JK3, 2xSuomen Mestaruus jälkikokeessa, 1x KV-kokeen voitto jälkikokeessa

Suojelu:

  • Junkertum’s Blaze, synt. v. ’88 IP3, 3xSPL-Suojelu SM-osall., SM’93 4. sija / 97-95-82
  • Harro v. Nordpfeil, synt. ’90 IP1 (koiran ongelma selkä/ristiluu > lopetus)
  • Raymondan Natan, s.’92 SchH3, Kkl2, 3xWUSV ja SM-osall., SM’95 3.sija
  • Josch v. Schloss Birkenstein, s.’93 SchH3 2xWUSV-karsinnoissa. SM’99 osallistuja (isänä mm. Grauenfeld C ja G -pentueissa)
  • Atra Grauenfeld, s.’94 SchH1, Kkl1 (sijoituskoira, suoritti SchH3 ohjaajanaan Katja Ahola) 
  • Lana v. Schwartenzwinger, s.’95 SchH3, 2xSM/WUSV-karsinnoissa, SM’00 3.sija
  • Ina v. Schwarzen Nister, s.’95 (SchH1) (Grauenfeld C-pentueen emä)
  • Berra Grauenfeld, s.’96 SchH1 (ostettu takaisin kasvattajalle, SchH1-tuloksen jälkeen siirtyi virkakoiraksi)
  • Cazan Grauenfeld s.’98 (myyty ajanpuutteen vuoksi ’01)
  • *Brit z Elisu, s.’96 ZVV2 SchH3 (myyty USA:n)
  • Dargo Grauenfeld, s.’99 BH (ostettu aikuisena takaisin kasvattajalle – vahva koira, hammastapaturman vuoksi lopetus ’02)
  • *Ultimo Venusina sopka, s.’99 SchH3 SM/WUSV-MM osallistuja ’03
  • Dinga z. Pohranicni straze, s.’00 (siirtyi aikuisena virkakoiraksi)
  • Fram Grauenfeld, s.’01 SchH3, SM’05 ja ’06 osallistuja
  • Gimmi Grauenfeld, s.’02 BH (superhieno narttu, menehtyi ’05)      
  • Zoyja v. Schwartenzwinger, s.’05 BC1 (C97) K- ja N -pentueiden emä
  • *Jeff Eqidius, s.’01 SchH3 SM´07/WUSV-MM varakoira
  • *Tjeff Eqidius, s.’05 SchH3
  • PUSSI Eqidius, s.’08 BH, O-, P- ja Q -pentueiden emä
  • Koshi Grauenfeld, s.’08 SchH1
  • Kingo Grauenfeld, s.’08  SchH1 (suojelutreenit lopetettiin polven vaikean ristisidevamman vuoksi)
  • Korgan Grauenfeld, s. ’08 SchH1, IP3, 2xSM/WUSV-karsintaosall.
  • Meggit Grauenfeld, s.’09 (siirtyi aikuisena uudelle ohjaajalle)
  • Nash Grauenfeld, s.´09 (siirtyi aikuisena virkakoiraksi)
  • Oqtan Grauenfeld, s.’10 BH (erittäin lupaava, työhaluinen ja vietikäs koira, borrelioosi johti koiran lopetukseen 2014)
  • Kxidan Haus Klönne s.’12 (vietikäs koira, suuri persoona, treenit jäivät kesken)
  • Prago Grauenfeld, s.’12 (lahjakas nuori, siirtyi junnuikäisenä Jari Kantoluodon ohjaukseen)
  • Pando Grauenfeld, s.’12 (lahjakas nuori, siirtyi vuotikkaana Esa Koivulahden ohjaukseen)

Koulutuksessa nyt

  • Indy Hanmark, s.’18 – luusto kuvattu, terve
  • Lynxfelsen Fanta, s.’18 – luusto kuvattu, terve